Käytiin aamu lenkki kiran kanssa pelloilla missä menee ympäri hiekkatiet. Koirat sai juosta siellä vapaana ja yhden osan lenkistä kytkettynä. Kiralla oli töitä niin jäin lenkin lopussa metsään ja sinne menin tekemään

Ruutille keppijäljen: siinä oli 9 keppiä ja etäisyys niiden välissä vaihteli 1-2m. Jälki mutkitteli vähän ja sisältä yhden kulman. Kokopituus ehkä noin 20m.

annoin vanhentua sen aikaan että otettiin Rasmuksen kanssa seurausta: ensin hidasta kävelyä. Eihän siinä nyt paljoa ongelmaa ollut. Otettiin myös normaalia ja kävelytin joidenkin juurien yli tai pikku pusikkoa. Hyvin kesti ei vilkaissut pois. Käännöksiä vasempaan, haluisin että käyttäisi enemmän takapäätä. Otin namin vasempaan käteen ja käänöksestä hyvästä sai peruttaa syömään sen mun jalan vierestä.

kaukkareita: yritin laskea että matka ainakin 15-20m. Huomasi taas että jos oli epävarma se ei tee. Tehtiin aluksi vain yksi siirros ja jos totteli niin takapalkalle. Aluksi vain näitä yhtiä(1kpl) siirroksia. Menin joko kahta polkua ja vaikein oli kun menin mustikka varpu metsään sen matkan. Piti palata lähemmäksi ja kasvattaa sitten matka pidemmäksi. Tekniikan osaa se vain että saa itse varmuutta tehdä. Rasmus on sen verran pehmeä ettei se viitsi tehdä jos ei ole varma. Pusikosta otettiin myös vain yhtä siirrosta.

Ruuti jäljelle sain jarrutella taas aika paljon. Ekalla kepillä sanoin down muistutukseksi. Muut kepit hoksasi aika hyvin. Vaikein oli jos toinen keppi oli metrin päässä ja sai jo siitä hajun. Jos kävi niin en vain päästänyt. Muutenkin kokoajan remmi tiukkana jarruttamassa. Ja jos otti ilmavainua odottelin ja kun nenä maahan jatkui. Muihin ei tarvinnut vihjaista ilmaisua. Meni maahan ja sai maata sen aikaa että laitoin kepin taskuun ja otin namit valmiiksi käteen.

Päätin tehdä Ruutille vielä toisen jäljen vähän pidemmän ja kepit isoimmilla väleillä.

Rasmus sai taas tokoilla että se vanhenisi edes vähän. kaukot: sarjana, ei sujunut kovin hyvin oli taas epävarma. Vapautin aina jostain hyvästä ja alkoi paremmin sujua. innostui niin kun kielsin jos ei noussut ja sitten kun teki oikein se oli niin kivaa Rasmuksesta. Maahanmenoakin tarjosi kuin bortsut menee tasajalkaa maahan. Tehtiin parit siirrokset vielä.

Ruuti jälki2 kun laitoin valjaat päälle nenä alkoi heti käydä ja etsi polulla jo jälkeä. Lähti kohden oikeaa jälkeä ja annoin mennä. Eka keppi tuli yllättäen niin teki kaukkari maahanmenon kun muuten olisi mennyt kepin päälle. :D Sitten seuraava keppi myös hyvin. Sitten kulma, olisi mennyt suoraan mutta jarruttelin kun tiheästi keppejä ei voi antaa tehdä ympyröitä. Mutten mitenkään ohjannut jarrutin ja tajusi että meni sivuun. Seuraavaa keppiä sai vähän paikallistaa kun siinä oli pari muutakin risua. Sitten seuraavalle meinasi lähteä vähän eri kohtaa jälkeä mutta tajusi sitten oikean kohdan. Tästä sai myös hajun ja etsi keppiä. Jälki meni polun yli ja ehkä tämän kepin ohi meinasi mennä. Mutta hokasi sen kun en päästänyt menemään kovaa. Seuraava keppi oli polulla varpujen välissä. Ja sitä seuraava oli lähellä reppua jonka jätin ja Ruuti haistoi repun niin tuli kiire. Odotin taas että nuuskii maata ja hokasi sitten kepin.

Edistystä oli, nyt ilmaisut parempia. Kova into on jatkaa heti jälkeä. Maahanmeno on siitä hyvä että pysäyttää välissä kuin että toisi mulle ja etsisi taas mistä jatkuu. Seuraavalla kerralla voisi kepit olla noin 3-4m välein. Ja vähän pituutta lisää. Muttein paljoa kun pitäisi vain yhtä kriteeriä kasvattaa. Nyt kävelin muuten aika normaalisti toisella jäljellä, ekalla tiheämpää askelta.